Päädyin googlailemaan taas kerran ovistestejä ja lukemaan keskustelupalstoja. Ja taas kerran totesin että ei kannata edes harkita niin kauan kun en tiedä kuinka pitkä kiertoni on.
Jos tällä kerralla mennään myös 40 päivän kierrolla niin ovulaatio on ensi sunnuntaina. Mutta jos kierto lyhenisi tälläkin kertaa 12 päivää niin silloin se olikin viime viikon maanantai. Tai sunnuntai tai jotain.
4 kuukautta ehkäisyksetöntä elämää takana. En osaa olla vielä oikein huolestunut. Toisaalta ensi elokuu tuntuu kaukaiselta jos pitäisikin sinne asti odottaa ennen kuin menee lääkäriin jos ei jotain ala tapahtua. Mutta silti se 4 kuukautta tuntuu todella mitättömältä ajalta.
Toisaalta tuntui että elokuussa ajatus siitä että voisin olla kohta raskaana oli paljon vahvempi. Nyt se on etäisempi. Jotenkin täysin absurdi. Ainoastaan jos jossain asiassa lukee että ei suositella raskaanaoleville tulee mieleen että saatanhan minä vaikka ollakin.
Pätisiköhän tähänkin se että kun ei etsi liian kovasti niin löytää? Tai ei yritä liian paljon niin onnistuu? Ainakin siskolle yritettiin toitottaa että älä stressaa ja kannattaa lakata yrittämästä.
Äsken niitä oviskeskusteluja lukiessa aloin miettimään että muistavatkohan keskustelijat harrastaa seksiä ollenkaan kaiken testailun ja testifirmoille reklamoinnin lomassa. Kun se yhdyntä kai tässä on se oleellisin juttu.
Kun aikansa yrittää, niin se yhdyntä on se vihoviimeinen mielessä oleva asia. Aina se ei edes kiinnosta. Ovistestit ovat hyvä apu, mutta eivät tae mistään. Toivottavsti tuo sinunkin kiertosi tuosta tasaantuisi.
VastaaPoista