2. ovulaatiotesti

Väittäisin että selvästi tummempi kuin eilinen - tosin kuitenkin vielä hyvin haalea.

(Tämän siitä saa kun päättää ettei julkaise mitään pissatestikuvia. Paitsi ehkä sen yhden sitten joskus)

Oho!

Tein juuri (kp23) elämäni ensimmäisen ovulaatiotestin sillä ennakkoasenteella että ei siinä kuitenkaan mitään näy. Eikä näy huomisessa eikä ylihuomisessakaan ja kannattaisikohan silloin lopettaa. Ja toisaalta jos lopettaa niin milloin sitten uudestaan.

Vaan sainpas aikaiseksi haalean viivan! Nyt ei ainakaan tarvitse miettiä milloin kannattaa luovuttaa ja lopettaa testaaminen. Paitsi tietysti jos viiva ei rupea tummenemaan millään.

Päänsärkyä tuotti kyllä oikean kellonajan valitseminen. Pääsääntöisesti pääsen kotiin suht aikaisin seuraavien viikkojen aikana. Ajalle mahtuu muutama kokous jotka taasen venyttävät työpäivää parillakin tunnilla. Sitten taas tykkään käydä suht aikaisin salilla jos pääsenkin aikaisin. Ja mahtuupa muutama iltamenokin kalenteriin.

Piti siis tehdä kompromissi ja päättää että yhtenä päivänä en vaan voi testata samaan aikaan kuin muina (työpaikalla en todellakaan rupea säätämään kertakäyttömukien ja 10 min odotusten kanssa). Nyt saa siis pitää peukkuja että ovulaatio on saavutettu ennen sitä. 

Maanantaikuulumisia

Reilun viikon päästä mekin ollaan yritetty jo puoli vuotta. Jotenkin se on erityisen alleviivaavaa kun huomasin että aika moni seuraamani yritysblogi on muuttunut hiljattain (tai vähemmän hiljattain) raskausblogiksi.

Osa minusta on harmistunut tilanteeseen. Toinen puoli taas alkoi tekemään jatko-opintosuunnitelmia ensi syksystä alkaen ja huomasi vasta hetken päästä miettiä että mitä jos.

Ja sitten on se osa joka taas tänään kiljui että en kyllä jaksa odottaa elokuuhun ennen kuin hakeudun hoitoihin.

Hengitä syvään. Rauhoitu. Katsotaan nyt edes tämä ensimmäinen kierto jossa meinasin ovulaatiota testailla. Ensimmäinen "nyt ollaan tosissaan ja tehdään kaikkemme"-kierto.

Kierron 4 game plan

Ollaan tehty suunnitelma tälle kierrolle. Ainakin toivon siis että verbi on monikossa, miehestä kun ei aina ole ihan varma että onko se ollut kuulolla vai onko puheeni vaan soljunut kevyesti korvien läpi. Olen lukenut Twengen kirjaa melkein ahmimalla (ja innostuin myös tilaamaan vielä kirjassa mainitun Taking Charge of Your Fertility-opuksen) ja suunnittelinkin tämän kierron uudestaan. 

Yhä on tarkoitus että testaan ensimmäisen kerran ovulaatiotikkuja mutta en alkaen kp 36 vaan Twengen ohjeiden mukaan lyhin kierto miinus 17 päivää eli 29. tätä kuuta. Ja sen lisäksi suunnittelin että tammi-helmikuussa harrastetaan paljon seksiä, koska ei ole yhtään varmaa milloin ovuloin ja onnistunko vangitsemaan hetken tikulle näin esimmäisen kerran. Kysyin siis mieheltä voitaisiinko harrastaa seksiä joka toinen päivä seuraavien kuukausien ajan. Ja ainakin eilen näin tehtiin vaikka oli maanantai ja minä olin taas nukkunut huonosti edellisenä yönä ja mies oli vähän harmistunut siitä että olen jäänyt pahasti koukkuun Clash of Clansiin. 

Toivottavasti jaksetaan 14.2. asti (se on Woman Login arvioima ovulaatiopäivä). Mistä tulikin mieleeni että tilaamani 10 ovulaatioliuskaa ei millään riitä tälle suunnitelmalle!

Ei mitään uutta

Eli täällä lähinnä odotellaan seuraavaa ovulaatiota. WomanLogin mukaan se voisi olla kp 39 eli 14. helmikuuta (<3) mutta ajattelin testailla jo kp 14 huvikseen ja sitten varmaan kp 36:sta eteenpäin. 

Tilaamani kirjat tosin tulivat.

 Kummatkin ovat todella hyviä. What to Expect Before You're Expecting tuli ensin joten käydään se läpi ensin. 191 sivua tietoa kahden palstan verran. En laskenut mukaan osaa 4 joka sisältää lähinnä kaavioita ja listoja itselle täytettäväksi. Osittain amerikkalainen ajattelutapa paistaa läpi, kumpikin kirja muunmuassa neuvoo menemään lääkärin tarkastukseen ennen yrittämisen aloittamista. Lisäksi iso osa kirjasta koostuu vastauksista kuvitteellisten henkilöiden kysymyksiin: 

"Every time we hear the cost of raising a baby, we wonder if we can really afford it. Is there anything we can do now to prepare financially?

Little babies do come with a hefty price tag. Factor in all the big-ticket items (including a crib, a stroller..."

The Impatient Woman's Guide to Getting Pregnant on hyvin kirjoitettu ja vähemmän tietokirjamainen. Ja juuri niin rauhoittava kuin Hesarin sunnuntaiosan artikkeli yli kolmekymppisten hedelmällisyydestä loppuvuodesta vakuutteli. Kummassakin kirjassa on lisäksi käsitelty tulevia isiä kattavasti (ja annettu myös heille ruokavaliorajoituksia ja elämäntapaohjeita).

Uutena vuotena aloittamani karkkilakko kaatui 8. päivänä. Tipatonta sitten olenkin jaksanut noudattaa. Meillä oli aihetta kilistellä tammikuussa ja hoidimme sen alkoholittomalla kuohuviinillä. Jotenkin tuli juhlavampi olo vaikkei sillä ollutkaan kovin paljoa yhteistä alkoholillisen kunnon kuohuvan kanssa. Ravintolassa kävimme kerran ja silloin join alkoholitonta olutta (joka nyt oikeastaan oli matala alkoholillista). Oikeastaan ei edes tee mieli alkoholia ja kun kummatkin kirjat suosittelevat alkoholin vähentämistä jo yritysvaiheessa niin nyt tuntuu että voisin ihan hyvin jatkaa näin. 

Voi olla että ennen kesää tulee kuitenkin muutama tilaisuus jossa ehkä tekee mieli lasi viiniä ja saattaa olla että silloin sallin ne itselleni mutta saunajuomia yms. en kyllä kaipaa. Kirjojen innoittamana voisi ruveta parantamaan ruokavaliota (vaikka se meillä onkin aika hyvällä mallilla) mutta vaikka rasvoisat ja sokerista varoitellaankin niin en taida pystyä täysin jättämään herkkuja. Sokeriholismini on siis huomattavasti vakavampaa kuin alkoholismi.

Vihdoinkin!

Kuukautiset alkoivat tänään. Kierron pituus oli järkyttävät 63 päivää. Yli kaksi kuukautta. Tällä tahdilla meillä siis menee kaksi kertaa kauemmin kuin muilla tulla raskaaksi.

Mutta koska tein sunnuntaina testin ja se oli oletettavasti negatiivinen niin en ole kauhean pettynyt (lähinnä tunnen itseni hölmöksi ja nolottaa että edes tein koko testin - en kehdannut kertoa siitä edes miehelle).

Ihanaa että alkoivat niin pääsee odottamaan seuraavaa ovulaatiota. Joka WomanLogin laskujen mukaan tapahtuu helmikuussa...

P.S. Tarkistin juuri että saman sovelluksen laskujen mukaan ovulaatio olisi tapahtunut (jos siis tapahtui) jouluaattona joten ei se 25. päivä harrastettu seksi kovin pahasti epäonnistunut, ajoitukseltaan siis. Eli kai näinkin on teoreettisesti mahdollista tulla raskaaksi...

Tämänhetkiset oireet

- Megalomaaninen valkovuoto päättyi lähes seinään ennen uutta vuotta
- Kiertopäivä 61 - ei kuulu, ei näy
- Nännit mielettömän arat (hierontapöydällä froteepyyhkeen päällä makaaminen sattui ennen kuin asettelin rintani uudelleen)
- Vihlova kipu alavatsassa nauraessa kovasti tai kääntäessä kylkeä liian äkkiä
(- Palelu iltaisin - tosin aina talvisin yllätyn siitä että minäkin voin palella)

JOS olisin niin silloin meidän muru olisi saatettu aluilleen 25.12. Aika söpöä. Mutta kun siitä on vasta 11 päivää niin järki sanoo ettäolen vain tällä kertaa kehittänyt normaalia vahvemmat pseudo-oireet.

Human test subject

Juteltiin äidin kanssa siitä että kuinka silloin kun minua yritettiin (5 vuoden ajan -  no ei aivan mutta minä olen siskoani 5 vuotta nuorempi) ainoa kotitestailutapa oli lämmön mittaaminen. Nyt on ovulaatiotestit  ja apsit jotka laskevat kierron keskiarvopituuden ja oletetun ovulaatiopäivän. En ole tosin aivan varma onko lapsen yrittäminen helpompaa vai vaan stressaavampaa nykyään näiden takia.

Raskaustestin tekeminen se ainakin on stressaavaa. Vaikka siihen yrittäisi suhtautua kuinka asenteella "no mä nyt vaan testaan että tiedän uskallanko bileissä irroitella tosissaan, en mä kuitenkaan oo raskaana kun ei mulla ole mitään oireitakaan" niin yön asiaa haudottua ne toiveet ovat jo nousseet. Itse en ainakaan viitsi testata kuin aamuisin jotta ei jää epäselvyyksiä oliko tämä nyt vain laimea otos. Joten edellisenä yönä ensin jännitän sitä ettei saa rampata liian usein vessassa ja siinä asiaa jännittäessä ehtii miettiä kaikki mahdolliset tulevaisuuden kuvat ja haaveilla omasta vauvasta. Joten ei sinne vessaan aamulla tosiaankaan mene hälläväliä-asenteella ja taas tulee hirveä pettymys kun tikkuun piirtyy vain yksi viiva. Kohta rupean muuten varmaan minäkin läpivalaisemaan niitä tikkuja.

Joten tällainen stressiyö ja jännitysaamu on pakko sijoittaa sunnuntaille koska muuten elämä olisi vielä surkeampaa. Ja koska alussa tosiaan tein ensimmäiset kaksi testiä aika rennolla asenteella niin oletan että pahempaa on luvassa.

Uuden vuoden päätöksiä

Sunnuntaiaamuna tehty testi oli negatiivinen. Ei edes vähäistäkään haamua. Mutta silti kuukautiset eivät ole alkaneet. Ja nännit ovat todella arat jo toista päivää. Mutta kieltäydyn heittäytymästä täysillä "entäs jos sitten kuitenkin"-ajatteluun. vaikka vähän mietinkin että mitäs jos olisikin ollut vain tosi pitkä kierto ja mahassa olisi joku joka olisi saanut alkunsa 25.12. Joulupäivänä. Saahan sitä haaveilla.

Joten päätin sitten testata pystyisinkö olemaan tipattomalla ja karkittomalla tammikuun. Haluan jättää kaiken epäterveellisen ja turhan pois ruokavaliosta. Lisäksi aion ihan tosissani kokeilla tiputtaa painoa 10 kiloa syyskuuhun mennessä.

Kokeillaan nyt vielä kevät ihan itsekseen ja otetaan yhteyttä Lapsettomuusklinikalle aikaisintaan kesäkuussa.

Sunnuntaihesarin hedelmällisyysjuttu  sai tilaamaan netistä muutaman kirjan. Twengen The Impatient woman's guide to getting pregnant ja What to expect before you're expecting.