Vaikka eihän sitä lukumäärää oikeasti tiedä. Voi olla mitä tahansa 1 ja 35 väliltä.
Raskaus on alkanut oikeasti tuntumaan raskaalta. Lauantaista asti olen nyt sitten mittaillut päivittäin sekä sokereita että verenpainetta. Perjantaina nimittäin kävin toteamassa terveysaseman ite-pisteen mittarin mansetin aivan liian pieneksi minulle (sain järkyttävän 133/103 tuloksen) mutta onneksi tutulta löytyi lainaan liikenevä laite. Samanlaisia lukemia ei ole tullut mutta alapaine pyörii kuitenkin 86-93 välillä. Terveydenhoitajalta sain ohjeeksi ilmoitella vasta jos se on toistuvasti yli 100 tai jos muita raskausmyrkytyksen oireita ilmenee.
Sokereista sain taas diabeteshoitajalta ohjeeksi että satunnaiset (minun tapauksessa n. kerran viikossa) ylitykset eivät haittaa ja voin taas 2-3 viikon päästä lähetellä sähköpostia ja kertoa mitä kuuluu. 3 viikon päästä eilisestä on 5.1. Mahdankohan olla enää raskaana silloin? Ainakin joulu (ja herkuttelut) ovat tulleet ja menneet. En nyt myönnä että suunnittelisin viittaavani kintaalla sokeriarvoille jouluna mutta...
Alan olla aika täynnä kaikenlaista mittaamista vaikka tiedän että se on vain meidän molempien parhaaksi.
Toisaalta kun oireena on supistelut, vasen käsi rannetuessa, eilen sekä toissapäivänä ilona ollut hirveä iskias(?)kipu oikeassa pakarassa ja äidin kehotus lepäillä ja lopettaa ainakin kaupoissa juokseminen niin mitäpä muuta tekemistä tässä olisi kuin kaikenlainen mittailu?
Tehtävänä on toki vauvaneuleiden viimeistely, reunapehmusteen kiinnitys, se kangaslokerikko vessaan ja pinnasängyn päiväpeitto. Reunapehmuste tuli valmiiksi viikonloppuna ja kangaslokerikkokin alkaa olla hyvällä mallilla. Päiväpeiton toivon saavani edes jollekin asteelle ensi viikonloppuna. Sitten olisi sohvan kulmallinen pienen pieniä villasukkia odottamassa päättelyä. Lupaan kuvia heti kun päiväpeittokin on valmis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti