Pakko se on myöntää että syö vähän naista kuulla että joku toinen kokeilee kuukauden olla ilman ehkäisyä ja tulee heti raskaaksi ja itse on "kokeillut olla ilman" jo 7 kuukautta.
Soitin sitten julkiseen ja yritin päästä ihan kenen tahansa vastaanotolle. Kerron tämän nyt jotta joku muu ei tekisi samaa virhettä. Ei kannata aloittaa "Ollaan yritetty saada lasta elokuusta". Koska silloin ei pääse mihinkään. Ei tosin olisi pitänyt tulla yllätyksenä että haluavat meidän yrittävän tasan vuoden. Nyt vaan mietityttää että olisikohan sitä saanut ajan jos olisi sanonut "Kiertoni ovat todella pitkiä ja haluaisin tulla tarkastuttamaan ettei mitään ole vialla". Mutta koska takaisin ei voinut soittaa ettei sama tyyppi vastaisi niin soitin sitten Väestöliittoon. Sielläkin oltiin sitä mieltä että aika vähän aikaa ollaan yritetty mutta kun kerroin pitkistä ja erimittaisista kierroistani niin saatiin aika maaliskuulle!
Nyt ainoa ongelma on se miten saisi miehen suostumaan...
Seuraava jännitys on se että jos mies ei suostu ja odotetaan sinne elokuulle että pääsisin edes tarkastukseen julkiselle puolelle niin nouseeko seinä vastaan BMI:n takia. Sehän on jollain ollut este IVF:lle, toisella IUI:lle ja kolmas ei ole saanut edes clomeja ylipainon takia. Minun BMI on 37 eli vaikea lihavuus. Olen tiputtanut painoa ennenkin, kerran 27 kiloa (joka antaisi minulle BMI:n 27 eli lievän lihavuuden) ja tarkoitushan oli tiputtaa sitä nytkin. Ja aloitinkin mutta sitten se ei vaan onnistunut kun stressaava tilanne töissä on saanut useammin tarttumaan suklaaseen kuin kahvakuulaan.
Sen 27 kilon pudotuksen tein 13 kuukaudessa. Kuitenkin vedin pari kertaa henkeä kun tulin kotiin hampaat natisten, vannoen että kilo viikossa lähtee elokuuhun asti. Ehkä vähän maltillisemmin kuitenkin tällä kertaa. 500 g viikossa? Se olisi jo 10 kiloa pois elokuussa. Siitä voisi helposti jatkaa kun on saanut oikean vaihteen päälle. Jos yrittäminen kestäisi sen vuoden vielä tästä hetkestä niin voisin olla jopa 20 kiloa kevyempi maaliskuussa 2015. Tuskin 7 ylimääräistä kiloa estäisi hoitoja, vai? Ja toisaalta jos estäisi niin siinä vaiheessa mies olisi varmasti ihan valmis maksamaan vähän enemmän hoidoista.
Pitäisiköhän minun nyt sitten ihan vaan peruuttaa se meidän saama aika, odottaa sinne elokuulle asti rauhassa (ja painoa tiputellen). Mennä sitten julkiselle kuulemaan että olen liian lihava ja sisuuntua vähän enemmän?
Viimeksi jääkaapin ovessa oli inspiraationa oma, ei niin mairitteleva, kuva. Pitäisiköhän nyt sinne laittaa pelkkä kuva mahasta?
Käytä ihmeessä saamasi aika ja käy keskustelemassa. Painoa kannattaa yrittää pudottaa, mutta samalla viedä tätä vauvautumisasiaa eteenpäin. Riippuu ihan lääkäristä, että millaista kohtelua saat, toivotaan, että sattuu inhimillinen lääkäri kohdalle!
VastaaPoista